Elämää KHL:ssä – Lätkää, lääkäreitä ja rahasäkkejä!

"Jos Putinilla jotakin on, niin yhteyksiä rahaan. Suuryritykset ja rikkaat yksityishenkilöt ovat astuneet näyttämölle nimenomaan hänen myötävaikutuksellaan ja siunauksellaan."

Kontinentalnaja Hokkeinaja Ligassa eli KHL:ssä raha näkyy. Se näkyy Kaliningradista Vladivostokiin, läpi Venäjän yhdeksän aikavyöhykkeen.

Se näkyy setelitukkoina, jotka vaihtavat omistaa kahden välisissä sopimuksissa – mutta jokainen neuvottelu vaatii kuitenkin yhden rahapinon lisää, jollekulle kuuluisalle "kolmannelle henkilölle".

Se näkyy loistoautoissa, huippuravintoloissa ja maailman kalleimmissa muotikuteissa. Se näkyy pelaajien Gucci-käsilaukuissa ja eri asuihin sopivissa kännyköissä.

Mutta Berndt Brücklerin Venäjästä paljastuu muitakin puolia. Köyhyys ja taloudellinen epävarmuus pakottavat ihmisiä mitä kummallisimpiin selviytymistaktiikoihin. Joukkueen ympärillä häärivät onnenonkijat, henkivartijat, hierojat, keittäjät ja taksikuskit tuovat peliin inhimillisiä ja jopa raadollisia tuulahduksia.

Kirjan julkistus tapahtui Brücklerin nykyisessä kotimaassa Suomessa.

Torpedon Berndt vartioi maalia kannessa.

Miltä itävaltalaisesta lätkäsankarista ja hänen suomalaisesta vaimostaan tuntuu muuttaa Nizhni Novgorodiin Volgan mutkaan, 400 kilometriä Moskovasta itään, ulitsa Maksima Gorkogolle McDonaldsin viereen, liikenneruuhkien ja hypermarkettien auvolaan?

Nyt kun KHL-liiga ulottuu jo Suomeenkin, kaikkien lätkää seuraavien täytyy lukea tämä kirja, Elämää KHL:ssä.

Tämän julkistuksen kunniaksi meillä on hetken ajan kaikki Into-kirjat –20 % alennuksella! Kaikille Venäjä-intoilijoille vielä muistutuksena, että kannattaa lukea Kalle Kniivilän erinomainen uutuus, Venäjän keskiluokan tuntoja suurkaupungeista maaseudun perukoille kartoittava Putinin väkeä. Siitä voi lukea myös bloggauksen tästä.

Nizhni Novgorodin Torpedossa pelanneen Berndt Brücklerin ja Risto Pakarisen kirja taustoittaa Venäjästä outoja totuuksia, ja samalla se herättää aivot kuumentavia kysymyksiä:

Siinä olikin miettimistä, että mihin sen kaiken käteisen piilottaa.

*  Miten on mahdollista, että satoja tuhansia dollareita kuukaudessa tienaavien pelaajien palkat maksetaan käteisenä?

*  Miksi ketkään muut kuin Kazan ei voita Kazanissa?

*  Jos joukkue asuu pelikaudet keskenään vihaamassaan pelaajatalossa bazassa, poissa vaimojen, tyttöystävien ja lapsien luota, auttaako yhtään bazan mama tekee kerrassaan upeaa seljankaa ja sieniruokia?

*   Kuinka kukaan alemman keskiluokan venäläinen uskaltaa mennä sairaalaan? (Tai ehkä sairaalaan ei mennä vaan joudutaan.)

*  Miksi kansainväliseen Hall of Fameen kuuluu niin vähän Neuvostoliiton maalivahteja? Tai siis, kuuluu vain yksi: Tretjak. Annetaan Berndt Brücklerin vastata tähän:

"Venäläistä jääkiekkoa ajatellen tulee mieleen yksi asia: hyökkäys. Sähäkät hyökkääjät, vauhdikkaat laitahyökkääjät ja näppärät, kiekkoa hallitsevat keskushyökkääjät.
   Venäläiset joukkueet eivät ole koskaan sumputtaneet keskialueella tai dumpanneet kiekkoa nurkkaan, koska Venäjällä ei yksinkertaisesti pelata kiekkoa siten.
   Mielestäni venäläisten ajattelumallissa puolustus tulee aina vasta hyökkäyksen jälkeen. Se ei jää varsinaisesti vain jälkipuheeksi, mutta lähelle sitä. Mikäli puolustus tulee vastaa hyökkäyksen jälkeen, maalivahtipelin ajatteleminen omana erityisenä toimintonaan tulee aina viimeisenä."

Add caption