Tuesday, 9 December 2014

Joulun alun kirjahulinaa

Heini Kilpamäki vieraili Kiseleffissä itsenäisyyspäivän alla perjantaina 5.12. Olimme isänmaallisella päällä, teemana Hyvä, Suomi! Kilpamäen kirja on hauska ja sujuvasti kirjoitettu ajatuskokoelma Suomalaisen tyhmyyden ylistys (Atena). Rosebud suosittelee kirjaa!

Erityisesti Rosebudin kirjakriitikkotiimiä vaivaa kysymys tyhmyydestä arvona. Keskustelimmekin Kilpamäen kanssa siitä, onko poliittinen tyhmyys hyvä arvo: haluavatko poliitikot vedota taviksiin yhä suurempien jytkyjen toivossa? Onko fiksu ihminen eliittiä, ja eliitin edustaja aina jotakin vaarallista tai ainakin negatiivista? Kilpamäki tunnisti tällaisen tyhmyyden ihailun poliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtajalle on tärkeää olla kannattajakunnan silmissä tavis, vaikka onkin korkeasti koulutettu "maisterisjätkä".

Yksi kirjan olennaisimpia huomioita on myös naisten ja miesten tyhmyyden erilaisuus. Kilpamäki kertoi Elina Knihtilän kertoneen, että naiset itse voivat tehdä pilkkaa itsestään ja koko naisssukupuolesta tavalla, joka miehille ei ole sallittua liian seksistisesti osoittelevana.

Lainataan vielä isänmaallinen kommentti toisesta hastattelusta. Kilpamäki sanoi taannoin Helsingin Sanomissa näin: Tyhmiä sketsisarjoja katsotaan toki ympäri maailmaa. Suomi on kuitenkin historian aikana ollut usein altavastaajana. Se on luonut tarpeen nähdä hyviä puolia köyhyydessä ja pienuudessa mutta myös tyhmyydessä.

Hyvä esimerkki on sotamies Sven Dufva, jonka sydän on puhdasta kultaa, vaikka päästä jää paljon uupumaan. Kun joukko marssii yhteen suuntaan, Sven menee toiseen. Järjen puute mahdollistaa Svenin sankaruuden.


Antti Häkkinen ja Kaisa Vehkalahti Nuorisotutkimusverkostosta kävivät puhumassa Nuoruuden sukupolvista – siitä miten nuoruus ja sen kokeminen ovat muuttuneet 1920-luvulta nykypäivään.

Keskustelu sai yleisön liekkeihin. Huolimatta siitä, että nykynuorilla (tai tutkimuksessa korkeintaan 25-vuotiailla) on asiat aineellisesti paremmin kuin edellisen vuosisadan alun nuorilla ja sota-ajat kokeneilla, silti nykynuoria vaivaa epätoivo lukuisien – liian monienko? – valinnanmahdollisuuksien ja valinnan mahdottomuuden edessä.

Yleisö kommentoi tutkimusta muistuttamalla kasvavista tuloeroista ja siitä johtuvasta eriarvoitumisesta. Onko meillä sukupolvi joka putoaa kelkasta? Jo nyt Suomessa elää parikymppisiäkin nuoria, joilla ei ole ollut yhtäkään työpaikkaa eikä toivoa sellaisen saamisesta.

Tutkijat kommentoivat nyt olevan kaikille uutta, että ensimmäistä kertaa meillä on sukupolvi, jolla menee taloudellisesti huonommin kui vanhemmillaan. Jatkotutkimuksen paikka, ehdottomasti.

* * * 


Vilja-Tuulia Huotarinen piipahti sunnuntaina 8.12. kertomassa nuortenkirjastaan Kimmel. Tämä kirja olisi sopinut erinomaisesti nuorisotutkijoidenkin keskusteluun!

Kimmel kertoo kuusitoistavuotiaasta, jolle vanhat ja väsyneet vanhemmat antavat tärkeän tehtävän. Meressä on iso pyörre täynnä muovia, ja muutenkin pallomme on henkitoreissaan. Vanhoista ihmisistä ei ole enää parantamaan tilannetta, sorry nyt vaan, nuorten on hoidettava hommat. On koittanut lapsen aika lähteä ja pelastaa maailma. Kimmel lakkaa kyntensä, puhaltaa sormiinsa, hyvästelee vanhemmat ja unilelunsa – nopeasti, sillä hyvästely on kamalan inhottavaa – ja lähtee...

Huotarisen Kimmeltä (Karisto) on vielä muutama Kiseleffissä signeerattuna!

Jani Nieminen lausui runoja kirjastaan Meren poika, joen poika (Like).
Runoilija, mihin sinä hukkasit vaimosi?

Entä minne hautasit koirasi?

Lähdit ja palaat

takki auki ilkkumaan

hottentottien alakuloa.


Ei täällä ole mitään nähtävää!


Siitä tietää, että nähtävää riittää.


* * * 

Kiseleffissä on jo ehtinyt esiintymään 30-vuotissankari eli Philomela-kuorokin! Porukan saaminen paikalle oli todellinen saavutus sillä heillään on joulukeikkaa joka viikonloppu ja arki-ilta. Ehkä meitä vielä onnistaa... 

Laulua on kyllä luvassa: Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla lauletaan kauneimmat joululaulut sunnuntaina 14.12. kello 18, ja samana päivänä jo kello 15 markkinoilla kuullaan ja nähdään Tiernapojat.

Kiseleffin Kirjatalossa lauletaan sunnuntaina 21.12. joululauluja kello 15. Tästä kerromme lisää lähitulevaisuudessa. Seuraa muutenkin koko ohjelmaa täällä. Tervetuloa!


Monday, 1 December 2014

Venäjä! Helsingin kirjamessujen 2015 teemamaa.

Ljudmila Ulitskaja Helsingissä viime keväänä.
Helsingin kirjamessujen erittäin virallisen tiedotteen mukaan

Venäjän kirjallisuus ja kulttuuri ovat vahvasti esillä ensi vuonna 22. – 25.10.2015 järjestettävillä Helsingin Kirjamessuilla. Teemamaa Venäjän ohjelmasta vastaa Venäjän kirjaliitto Venäjän lehdistö- ja joukkotiedotusviraston ja Helsingissä sijaitsevan Venäjän federaation suurlähetystön tukemana.

Koska Venäjällä kansalaisjärjestöjen – myös kirjailijajärjestöjen – toimintaa, näiden ulkomaan yhteistyötä ja median vapauksia on tiukasti kontrolloitu ja kavennettu, on jännittävää miten moninaisia ääniä messuilla kuullaan. (Edit: Yhtenä esimerkkinä tässä nobelisti Boris Pasternakin syntymäpäivää juhlistava sananvapausjärjestö PENin ja venäläisten kirjailijoiden vetoomus.) Varmasti suomalaiset kustantajat, kirjakauppiaat – ja klassikkopuolella divaritkin – tekevät parhaansa, että esillä olevien kirjojen skaala on laaja. Toivottavasti myös kirjailijavieraiden skaala on mitä villein ja vapain.

Toisin kuin messujen tiedotteessa epäillään, Suomessa venäläistä kirjallisuutta tunnetaan hyvin – jopa nykykirjallisuutta, ja siitä ollaan kiinnostuneita. Tämän olemme Rosebudin kanssa tapahtumia kiertäessämme jo monesti kokeneet.

* * *

Helsingin yliopiston nykykielten laitos bloggasi jo teemamaasta ja luetteli monia erinomaisia nimiehdotuksia mahdollisista kirjailijavieraista Ljudmila Ulitskajasta Lev Rubinsteiniin, Natalia Kljutsharjovaa unohtamatta. 

Myös "Venäjän monikulttuurinen ja rajat ylittävä identiteetti", kuten Venäjän kirjallisuuden professori Tomi Huttunen hauskan monimielisesti ilmaisee, on erittäin hyvä syy valita teemamaaksi Venäjä.

Varmasti myös Venäjä-aiheinen tietokirjallisuus näkyy messuilla. Venäjän politiikka, talous, historia, aatehistoria, maantieto, matkakertomukset, lainsäädäntö, ihmisoikeudet,  kieli, kuvataiteet, elokuva ja musiikki ovat suomalaista ja Suomessa asuvaa venäläistä yleisöä innostavia juttuja. 

Jos messuohjelman tavoitteena on vain "herättää keskustelua", niinkuin ohjelman minimitavoitteeksi yleensä tavataan ajatella, silloin meillä saattaa ensi vuonna olla kaikkien aikojen voittajakunniavieras.

Vuosi 2015 on Suomessa Kirjan vuosi. Kappas vaan, Venäjälläkin on ensi vuonna sellainen! Venäjän lehdistö- ja joukkotiedotusviraston johtaja Mihail Seslavinski kertoo, että

maitamme yhdistävät tiiviit siteet kulttuurin ja kirjallisuuden alalla. Vuosi 2015 on julistettu Kirjallisuuden vuodeksi Venäjällä. Se on maallemme tärkeä päätös, johon liitämme todella paljon odotuksia. Tavoitteenamme on tuoda messuille useita kulttuurivaikuttajia ja parhaita venäläisiä kirjailijoita, ja esitellä maamme monimuotoista kulttuuria ja kirjallisuutta. Näin myös Suomessa kirjallisuuden ystävät pääsevät täysipainoisesti osallistumaan Kirjallisuuden vuoden viettoon.
Superstar Ville Haapasalo ja satojen ihmisten signeeraus- & selfiejono Jarmarkassa.

Friday, 28 November 2014

29.–30.11. Joulujarmarka Venäjän kulttuurikeskuksessa

Viite Jarmarkan ohjelmistoon. Kuvan tonttu ei liity tapaukseen.
Venäjän kulttuurikeskuksessa taka-Töölössä on luvassa kuumaa menoa viikonloppuna. Venäläiset joulumarkkinat saavat kymmenien käsityöläisten ja piirakkakauppiaiden lisäksi vieraakseen Rosebudin sekä Ville Haapasalon ja Kalle Kniivilän, jotka esiintyvät Jarmarkassa lauantaina.

Tapahtuma on avoinna la kello 11–18 ja su kello 11–18.

Haapasalon ja Kauko Röyhkän Et muuten tätäkään usko on myynyt aivan uskomattoman paljon! Kalle Kniivilän Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö voitti Kanava-lehden tietokirjapalkinnon, ja hyvin menee senkin kirjan kanssa. Kallella menee jopa niin hyvin, että hän on päättänyt toimittajatyönsä ohessa tehdä toisen kirjan ensi vuoden alkukeväällä. Se kertoo Krimin niemimaan tilanteesta, jolla meneekin sitten aika huonosti.

Joulujarmarkassa ovat paikalla myös Arto Mustajoki, Pekka Haavisto, Paula Lehtomäki, Reijo Nikkilä ja Kirsikka Moring. Illalla biletetään Vysotskin tahtiin, ja sunnuntaina Vuokko Hovatta esittää Anna Ahmatovan tekstejä.

Entä miten tehdään "Villein pipo"? Parempi että katsot lisää ohjelman yksityiskohtia netistä tai facebookista.

Lainataan vielä esiintyjien ajatuksia. Antti Majander haastatteli Kniivilää Kanava-palkinnon takia Helsingin Sanomiin. Tässä ote:

Onko Venäjä uhka?

On ainakin Ukrainalle. Ukrainaa on näemmä pidetty osana etupiiriä, josta ei voi päästää irti. Varmaan Ukrainalla halutaan varoitella muitakin naapureita hyppimästä silmille. Mutta en menisi sanomaan, että Venäjä olisi tällä hetkellä konkreettinen uhka Suomelle tai muille länsimaille.

Venäjä näyttäisi nyt ottavan niin paljon kuin lähtee irti. Krim irtosi aika mukavasti. Sitten päätettiin ottaa pala Ukrainasta, mutta se ei lähtenytkään yhtä mukavasti. En jaksa uskoa, että Putinin valloitusretket tästä kovin paljon jatkuvat. Mutta näinhän on sanottu ennenkin: eihän kukaan olisi uskonut sitäkään, että Krim liitettäisiin Venäjään.

Mikä innostaa seuraamaan Venäjää? Rakkaus maata kohtaanko?

Jotenkin siihen on jäänyt koukkuun. . . Itä-Suomessa kasvaminen vaikutti: raja oli koko ajan lähellä. Maailma ikään kuin loppui siihen, ja teki mieli saada selville, mitä rajalla toisella puolella oikein on. Luin jo yläasteella venäjää, joten joku kiinnostus on täytynyt olla jo silloin. 

Miten Haapasalo kommentoi Ukrainan tilannetta? NYT-liitteen haastattelussa hän sanoi muun muassa seuraavaa:

Kaikki liittyy tähän: Koko Neuvostoliiton jako ja hajoaminen oli aika holtiton, ja kaikki konfliktit mitä nyt tapahtuu tulee sieltä 20 vuoden takaa. Sen takia meidän on sitä Euroopassa hirveän hankala ymmärtää.

Ne ei noudata niitä kaavoja, mihin me ollaan totuttu ja mitä me voitaisi järjellä ajatella. Mun hyviä ystäviä huusi, että mahtavaa, me ollaan palautettu Krim! ja Mä olin että mitä?!

Tällainen kansalliskiihko tekee helposti sokeaksi, vaikka ihminen olisi kuinka fiksu ja sivistynyt, se saattaa tarttua.

Isot massat ovat tän puolella. Se tekee sen, että täältä on vaikea tajuta, mikä on ihmisen ajatustila Venäjällä. On vaikea tajuta, mitä Venäjällä tapahtuu, koska se on Venäjälläkin vaikea tajuta.

Thursday, 27 November 2014

Tahdomme edelleen. Ja Finlandiaa.

Nobody's perfect.
Seksuaalisuus on draaman polttoainetta.
Kirjallisuuden korkein tunnustus, Finlandia-palkinto, ja vaatimus seksuaalisesta tasa-arvosta ovat liittyneet Suomen kirjallisuuden kentällä yhteen.

Tänään torstaina 27.11. Suomeen saadaan uusi kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja. Palataan siihen juhlallisuuksien jälkeen.

Edit: Paljon onnea, Jussi Valtonen! He eivät tiedä mitä tekevät on hieno kirja!

Koska vaatimus tasa-arvosta on niin ajankohtainen, muistellaan hetki Finlandia-palkinnon jakotilaisuutta yksitoista vuotta sitten. Vuoden 2003 voittaja Pirkko Saisio sanoi seuraavaa:

Punaista erokirjaa niin kuin koko fiktiivistä omaelämäkerrallista trilogiaa ei olisi lainkaan olemassa, ellei minun olisi ollut mahdollista elää sitä elämää minkä olen elänyt. Olen elänyt ajan, jolloin samaa sukupuolta olevan ihmisen rakastaminen on ollut kriminalisoitu, siis rikos, ja ajan, jolloin se on katsottu sairaudeksi, synnistä tietysti puhumattakaan. Usko omaan identiteettiin ja omiin ihmisoikeuksiin ei olisi koskaan ollut mahdollista ilman niitä käsittämättömän rohkeita ja kapinallisia nuoria ihmisiä, jotka olivat, ja ovat, ystäviäni ja jotka sittemmin perustivat yhdistyksen nimeltä Seksuaalinen tasavertaisuus ry, Seta. Seta voi kirjata saavutuksikseen monia konkreettisiin ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksiaan, kuten homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin poistamisen, sairausluokituksesta luopumisen, parisuhdelain ja niin edelleen. Mutta kirjailijana minulle Setan merkitys on ollut vielä suurempi. Seta on kamppaillut sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka olisi tasa-arvoisempi, yllätyksellisempi, monimuotoisempi, lojaalimpi, vapaampi, kaikki arvoja, joissa myös kirjallisuus voi hyvin.

Kiitokseksi siitä tuesta, jota olen Setalta ja Setan jäseniltä saanut ja jota ilman minusta ei olisi koskaan kirjailijaa tullut, haluan ojentaa tämän palkintoshekin Setalle, joka, niin paljon kuin se on saavuttanutkin, ei vielä toistaiseksi ole saavuttanut sitä päämääräänsä, jonka se perustamisensa aikoihin eräänä seitsemänkymmenluvun yönä eräässä Nervanderinkadun yksiössä itselleen asetti: tehdä itsensä nopeasti tarpeettomaksi.


Saision puhe kokonaisuudessaan on Suomen Kirjasäätiön sivuilla.

* * * 

Rosebud liittyi tahdon-kampanjaan heti kun tämä tuli yrityksille mahdolliseksi.

Toivottavasti tasa-arvo viimein etenee.

Friday, 14 November 2014

Mekin tahdomme! Rosebud on mukana tasa-arvoista avioliittolakia vaativassa kampanjassa.


Rosebud on liittynyt mukaan Me tahdomme -kampanjaan. Tietysti mukana tahtomassa on myös sisarfirmamme Into. Tänään perjantaina 14.11. kampanjaan on alettu ottaa mukaan myös yrityksiä. Tässä kampanjan tiedote.

Kampanjassa pyydettiin lyhyt perustelu miksi kukin firma on mukana. Rosebudin lausunto asiasta:

Avioliitto on rakkauden instituutio. 
Se on kahden aikuisen ihmisen vahva side. 
Avioliitto pitää poliittisesti ja juridisesti sallia heille, jotka haluavat sen solmia.

Tässä muutama muu kommentti Me tahdomme -sivuilta:

"Jeesuksellakin oli kaksi isää, ja hänestä kasvoi hyvä mies."
– Savukeidas

“Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan, ihmisoikeudet nykyaikaan!”
– Laura Birn

“Tahto on voimakas sana. Se on vahva ja syvä mielentila. Niin vihkiäisissä kuin kuolinvuoteella. Lapsi oppii jo varhain polkemaan jalkaa ja sanomaan tahtovansa. Sitä kutsutaan uhmaiäksi. Kun ryhmä ihmisiä tahtoo yhdessä, sitä voi kutsua unelmaksi. Kun tarpeeksi iso joukko ihmisiä tahtoo yhdessä, sitä voi kutsua vallankumoukseksi.
Tahdon 2013 on tämän hetken tärkein arvokampanja. Rakkaus, onni ja yhdessäolon ilo kuuluvat kaikille. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisessä artiklan aina yhtä vaikuttavin tahtosanoin: ‘Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.”

– Anja Snellman

“Maailmassa ei ole koskaan liikaa aitoa, hyvää rakkautta. Miksi ihmeessä jotkut katsovat oikeudekseen kieltää rakkauden?”
– Esko Valtaoja

Friday, 7 November 2014

Kiseleffin Kirjatalo avautuu tiistaina 11.11. kello 10.

Kiseleffin Kirjatalo Aleksanterinkadun ja Unioninkadun kulmasta.
Rosebud pystyttää joulun ajaksi ison kirjamyymälän Kiseleffin taloon Senaatintorin laidalle, os. Aleksanterinkatu 28.

KISELEFFIN KIRJATALO avautuu tiistaina 11.11. kello 10. Se on pystyssä vuoden loppuun. Se on avoinna arkisin kello 10–19, la 10–17 ja 23.11. alkaen myös su kello 12–17. Joskus saatamme hakea jatkoaikaa.

Rosebud palaa helsinkiläisen kauppiasperinteen juurille. Vuonna 1880 tuossa nimenomaisessa tilassa, Kiseleffin talon alakerrassa, avautui eräiden ahkerien veljesten liike. Näille kun ei enää riittänyt pikkuinen ja vain lasiesineisiin erikoistunut puoti Pohjois-Espalla. Kiseleffiin he palkkasivat monta myyjää pyörittämään isompaa kauppaa, jota alettiin nimittää "tavarataloksi".

Veljesten sukunimi oli eksoottinen: Stockmann. Myöhemmin he muuttivat pois Senaatintorilta syrjemmälle pitkin samaista Aleksia ja, kuten nyt huomataan, tehden tilaa meille.

* * *


Edit 12.11. Jesper Roine ja Juhana Vartiainen. Kiitos kaikille, tusen tack! 
Avajaispäivänä 11.11. kello 16 ruotsalainen taloustieteilijä Jesper Roine julkistaa kirjansa "Thomas Pikettyn ’Pääoma 2000-luvulla’: kooste ja pohjoismainen näkökulma" (Art House).

Roinen kanssa Kiseleffin Kirjatalolla keskustelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen


Edit. 12.11. Yleisö löysi meidät jo ekana iltana.
* * *

On siellä muutakin: Yläkerrassa on kiva italialainen viinibaari Ciao Caffe, jossa on viinin lisäksi kahvia, artesaanijäätelöä ja focaccia-tyyppisiä suolaisia aika edullisesti (3–5 e, salaatit n. 8–9 e). Alakerrassa on designkauppoja, kuten Globe Hope.

Sisäänkäynti Kirjataloon on myös Unioninkadulla, Leonidaksen suklaakauppaa vastapäätä.

8.12. Kiseleffin Kirjatalon eteen avataan Tuomaan markkinat, joista tulee suuremmat ja hienommat kuin koskaan ja joiden keskelle tulee keskieurooppalainen karuselli, lämmitä ruokaa ja juomaa, hehkuviinibaareja.

Pienten vauvojen perheille järjestetään Kiseleffin Kirjatalossa imetysnurkkaus ja mahdollisuus lämmittää ruokaa mikrossa. Isommille lapsille tulee piirustus- ja askartelupöytä, johon kustantajat ja Rosebud tarjoavat mallikirjoja ja värikyniä innokkaille testaajille.

Kiseleffin Kirjatalo Senaatintorilta.
Tässä vielä muutama tärkeä Senaatintorin ja siten myös Kiseleffin päivämäärä. Epäilemättä kohokohtia tulee lisääkin. Lisää Stadin tapahtumia kannattaa katsoa Torikortteleiden sivuilta!


su 23.11. Joulukatu avataan.
Puheita, pukki, lumikuningatar, tonttuja ja paraati.
Joulukadun valot syttyvät kello 16.
Kirjatalolla vierailee kello 14 eturivin sarjakuvapiirtäjiä!

ma 8.12. Tuomaan markkinat avautuvat

ma 8.12. Jean Sibeliuksen & suomalaisen musiikin päivä

la 13.12. Lucian päivä, Luciadagen.

ke 31.12 Uuden vuoden aatto. Kirjatalo sulkeutuu.

KISELEFFIN KIRJATALO avautuu tiistaina 11.11. kello 10. 
Se on pystyssä vuoden loppuun.

Avoinna arkisin kello 10–19
la 10–17
23.11. alkaen myös su kello 12–17

(Joskus saatamme hakea jatkoaikaa.)

Hyvää syksyä ja lukuiloa,
Rosebud

Thursday, 6 November 2014

Glad svenska dagen! Jens Lapidus i Helsingfors, Akademiska Bokhandeln kl 16.30.

Yksi tämän hetken kuumimmista dekkarikirjalijoista Jens Lapidus (s. 1974) on niittänyt mainetta Tukholman alamaailmaan sijoittuvalla Stockholm Noir -trilogiallaan. Ne on kustantanut Like.

Lapidus esittelee uutuuttaan VIP-huone tänään torstaina 6.11. kello 16.30 Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Iida Simes haastattelee. Rahalla saa, Siisti kosto ja Luksuselämää ovat olleet myyntimenestyksiä niin kotimaassaan kuin Suomessakin. Nyt ne ovat saatavilla pokkareinakin!

Vuonna 2013 Lapidukselta ilmestyi rikosnovellikokoelma Ainakin äiti yritti, jossa vieraili noir-trilogiasta tuttuja hahmoja.


"Tempot är högt, spänningen byggs upp oklanderligt, och det är svårt att lägga romanen ifrån sig. Både person- och miljöskildringen håller hög klass."

– Magnus Persson, Svenska Dagbladet 

* * *
"Med lite god vilja kan man läsa Jens Lapidus nya roman ”Vip-rummet” som en Tarantino-aktig hämndfantasi om de riskkapitalister som vunnit på nedmonteringen av Välfärds-Sverige. I Lapidus värld är alla miljonärer världsmästare i elakhet, med sadistiska tendenser och ett knappologiskt intresse för märkesklockor. Självklart ska de få vad de förtjänar. Till exempel kommunal sjukvård."

– Philip Teir, Dagens Nyheter

"Hos Lapidus möter vi ett Sverige där de starka har makt att ändra alla spelregler, ett moraliskt och politiskt ruinlandskap där solidaritet är ett livsfarligt tecken på svaghet. Att VIP-rummet i likhet med sina föregångare är en bladvändare, gör inte saken sämre."

– Ragnar Strömberg, Göteborgsposten

* * * 
"Tarina pyörittää lukijaa niin Ruotsin alamaailmassa, maahanmuuttajien suosimissa lähiöissä kuin lakimaailman tyylikkäissä toimistoissa ja rikkaiden temmellyskentillä. Kontrastit ovat suuria, mutta Lapidus kuvaa joka aspektia ihmeen uskottavasti mikä tekeekin lukukokemuksesta hyytävän. Alimpien ja ylimpien yhteiskuntaluokkien rinnastaminen toimii myös, koska tarinan edetessä asetelman mustavalkoisuus katoaa ja näkyviin tulevat harmaan sävyt. Rikkaat ja kauniit eivät ole välttämättä hyviä, eivätkä köyhät rikolliset pahoja.

Teddy oli hahmona kiinnostava ja hänen ja Emelien yhteistyötä oli mukava seurata ja toivonkin, että näemme kaksikon kirjasarjan seuraavissa osissa."

– Nenä kirjassa -blogi


Behöver du hjälp med det svenska språket? Öva på språk, eller lär dig mer med Tuhat sanaa ruotsiksi!