Wednesday, 11 February 2015

Kuumat kundit kirjan kanssa

Uusin instagram-villitys @hotdudesreading on napata kuva hyvännäköisestä miehestä lukemassa kirjaa.  Tässä YLEn juttu aiheesta.

The Telegraph on tajunnut kertoa myös mitä miehet lukevat: kuvasarjan ensimmäisellä kaverilla oli hyppysissään Moby Dick.

Rosebud paljastaa, että mitä parempi kirja, sitä komeampi mies. Kyllä. Kirja lisää karismaa. Kokeilkaa heti.




Matkailua maailman turuilla tai vaan kotisohvalla.

Dublin by night.
Rosebudin verkkokauppa tarjoaa satoja hienoja kirjoja eri kaupungeista ja maista, esimerkiksi matkailutrendin harjalla surffaavasta Pohjois-Koreasta! Nojatuolimatkailu onnistuu myös Reissukirjan kanssa, jonka kirjoittaja Rauli Virtanen on käynyt maailman kaikissa itsenäisessä valtiossa. Tästä pääset suoraan kaikkiin tarjouskirjoihin.

Lisää esimerkkejä:

Madventures: maailmanselitys (ovh 42 €) nyt 23,80 €.

Dublin; kartta + opas (ovh 17 €) nyt 12,33 €.

Näe ja koe Portugali (ovh 38,80) nyt 3,83 €.

Istanbul Mondo matkaopas (ovh 22 €) nyt 6,80 €.

Sankarimatkailijan Pietari (ovh 27€) nyt 4,25 €.

Lontoo Top 10 (ovh 22 €) nyt 14,88 €.

Vaellus: Santiago de Compostelan kulkijat (ovh 30 €) nyt 20,40 €.

Sanakirjat matkalle mukaan löydät täältä.

Rosebudin koko pokaan pääset käsiksi täältä.

Tiesithän, että löydät meidät myös Facebookista ja Twitteristä. Tervemenoa!

Sunday, 8 February 2015

Lukurauhaa joka päivälle! Ihminen on hyvä.

Tänään vietetään lukurauhan päivää. Suomen kirjasäätiö on julkaissut jopa lakitekstin, mitä meidän tulee tänään noudattaman:

Lukurauhan laki

1§  Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja.

2§  Yhdessä lukeminen on sallittu.

3§  Yksin lukeminen on sallittu.

4§  Toisille lukeminen on sallittu.

5§  Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.

6§  Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.

Laajennetaan lukurauha koko maailmaan. Sodat on lopetettava heti. Rauha Ukrainaan, Lähi-itään, Afrikaan. Rauha uskontojen välille. Kaikki lapset kouluun, tytöt ja pojat, niin että kaikki oppivat lukemaan. Ja ne jotka osaavat lukea, lukevat niillekin jotka eivät osaa. 

Vietetään lukurauhaa joka päivä! 

Lukurauhan päivään tarvitaan tietysti kirjasuositus. Olkoon se Innon kustantama, Cambrigessä opettavan korealaisen huippuekonomistin Ha-Joong Changin 23 tosiasiaa kapitalismista.

Luku "Tosiasia numero 5", kertoo muun muassa miten ihminen toimii paremmin, jos häneen luotetaan, hän saa vastuuta ja häntä kohdellaan arvostaen. Samoin mikä vaan talousjärjestelmä toimii tehokkaimmin, jos se rakentuu ihmisen fiksuuden ja epäitsekkyyden varaan, eikä oletukselle alati jatkuvasta huijaamishalusta.

Ihminen onkin hyvä.

Oman edun tavoittelu on yksi ihmisluonnon voimakkaimpia piirteitä. Se ei kuitenkaan ole ihmisen ainoa vietti. Hyvin usein oman edun tavoittelu ei ole edes toiminnan päälimmäinen motiivi. Jos maailmaa todella kansoittaisivat taloustieteen oppikirjoista tutut omaa etuaan tavoittelevat yksilöt, se seisahtuisi, kun kaikki koko ajan jahtaisivat muita huijareita tai rankaisisivat kiinni jääneitä. Maailma ei voisi toimia nykyiseen tapaan, jos ihminen olisi täysin itsekeskeinen, kuten vapaiden markkinoiden taloustiede olettaa. Siksi tarvitaan talousjärjestelmää, joka huomioi ihmisen taipumuksen itsekkyyteen, mutta hyödyntää mahdollisimman hyvin myös muut toiminnan motiivit ja saa siten ihmisluonnon parhaat puolet esiin. Todennäköistä on, että jos oletamme toisista aina pahinta, juuri sitä myös saamme.  --

Moraalisuus ei ole harhaa. Kun joku toimii epäitsekkäästi – kauppias ei huijaa asiakasta, työntekijä paiskii töitä kenenkään vahtimatta, tai alipalkattu virkamies kieltäytyy lahjuksesta – useimmissa tapauksissa se johtuu siitä, että hän vilpittömästi uskoo tekevänsä oikein. Näkymättömillä palkkio- tai rangaistusmekanismeilla on vaikutuksensa, mutta ne eivät riitä selittämään kaikkea epäitsekästä toimintaa – minun nähdäkseni ei eivät edes suurinta osaa siitä – jo siksikin, että noita mekanismeja ei voisi olla olemassa jos olisimme täysin itsekkäitä. Vaikka Margaret Thatcher väittikin, että yhteiskuntaa ei ole olemassa ja on vain yksittäisiä miehiä, naisia, lapsia ja perheitä, todellisuudessa kukaan ihminen ei ole koskaan elänyt muista irrallisena ja itsekkäänä toimijana yhteiskunnan ulottumattomissa. Synnymme yhteiskuntiin, joissa vallitsevat tietyt moraalisäännöt, ja sosiaalistumisen myötä myös sisäistämme nuo säännöt.


Friday, 30 January 2015

Charlie Hebdon saa Rosebudilta. Eli minkä Charlie Hebdon?

Takakannesta: "VAROKAA. VAARALLINEN LEHTI" ja
"Uudet ystävät": suuret johtajat "Minä olen Charlie" -paidat yllään.



"Lehden pointtina ei ole ollut itse tuottaa rasistista vihaa, vaan avata kuvia katsovan ja juttuja lukevien silmät laajemmille kokonaisuuksille. Samalla se ivaa kaksinaismoralismia ja kaikenlaista poliittis-uskonnollis-aatteellista feikkausta.

Jos kuka tahansa mihin vain uskontoon uskova kokee tulleensa loukatuksi lehdessä, toimittajien murhaaminen ei tietenkään ole siihen vastaus. Tämän ymmärsi myös Ranskan laaja muslimiyhteisö, joka kiirehti heti sanoutumaan irti terrori-iskusta."
Nyt itse kukin voi arvioida piirroksen voiman. Saimme erän Charlie Hebdoja kauppoihimme! 

Saman tien kun maailma alkoi surra 7.1. terrori-iskussa murhattuja Charlie Hebdon piirtäjiä, alkoi – varsinkin Ranskan ulkopuolella – keskustelu siitä onko lehti itse rasistinen. Lehtihän asettaa monille kansakunnille hyvin herkkiä asioita naurettavaan valoon.

Jos ei tunne pilapiirtämisen traditiota ja varsinkin jos ei tiedä mihin piirrokset viittaavat, pilat voidaan tulkita kulttuurillisiksi loukkauksiksi. Tämä tulkinta on kuitenkin aivan liian yksioikoinen, suorastaan katastrofaalisen väärä: mikään ei ole ollut Charlie Hebdon piirtäjille niin tehokasta polttoainetta kuin käydä valtaapitävien rasismin – julkisen tai piilotetun – kimppuun.

Juuri Charlie Hebdo on niinkutsutusti "pienen ihmisen puolella", eikä häntä sortamassa.

EDIT: Murhattu päätoimittaja Charb joutui vastaamaan rasisimisyytöksiin: Näin hän sanoi kirjoituksessaan toimittaja Fabrice Nicolinon kanssa Le Mondessa 20.11.2013 otsikolla "Ei, Charlie Hebdo ei ole rasisti". Linkistä löytyy myös monet yhdysvaltalaiset suututtanut pilakuva, jossa juutalainen työntää pyörätuolissa istuvaa muslimia, ja nämä sanovat "Ei saa pilkata!"

Yleensä piirrokset viittaavat jo olemassaolevaan, valtalehdistössä käytyyn keskusteluun, jossa on jo käytetty monenlaisia äänenpainoja, ehkä rasistisiakin.

Kysymys onkin sitten pitäisikö kaiken pilkankin olla niin selkeää, ettei kukaan vaan loukkaanu vääristä syistä? 

Ranskassa jo Rabelaisista asti julkinen pilkka on ollut vahva osa poliittista ja populaaria kulttuuria – niinkin paljon, että monien mielestä on jopa hienoa päästä piirrosrevittelyn uhriksi!

Kuten erinomaisessa Ricochet-sivuston englanninkielisessä "Lost In Translation" -jutussa, avataan nyt tässäkin eräs kuuluisa mutta ulkomaalaiselle kieltämättä vaikeatajuinen pilapiirros, jota netissä on levitetty osoituksena Charlien Hebdon "rasismista". Piirroksen teki hiljattaisessa terrori-iskussa murhattu taiteilija Charb, eli Charlie Hebdon päätoimittaja Stéphane Charbonnier. Kuvassa on tummaihoisen naisen pää apinan vartalossa. Alla on teksti Rassemblement Bleu Raciste eli "Sininen rasistimielenosoitus". 

Kuinka ollakaan, ranskalaiset tietävät erinomaisen hyvin, että apinanainen on oikeusministeri Christiane Taubira. Piirroksessa hänen takanaan olevat Ranskan lipun värit viittaavat äärioikeistolaiseen Front National -puolueeseen. Puolueen slogan on Rassemblement Bleu Marine ("Kirkkaansininen mielenosoitus"), ja niinpä pilapiirroksen tekstillä onkin viitattu rasisitisista lausunnoinstaan tunnettuun Front Nationalin puheenjohtajaan Marine le Peniin.

Näin keskustelu palautuukin siihen, saako valtaapitäviä arvostella? Olisiko parempi, jos  – etenkin katolisessa maassa, joka kärsii kollektiivisia omantunnontuskia osallistumisestaan holokaustiin, maassa jossa on laaja muslimivähemmistö, ja maassa joka on surullisen kuuluisa rankasta siirtomaahistoriastaan –  jos polittikkoja ja uskonnollisia johtajia kunnioitettaisiin hiljaisuudella ja heidän annettaisiin laukoa mielipiteitään rauhassa ja arvokkaasti?

Ei. Hiljainen kunnioitus kuuluu valtiopäivien istuntosaliin, mutta ei kaduille ja lehtikioskeihin. Poliitikkoja saa ja pitää arvostella. Charlie Hebdon riipimät ihmiset päättävät työkseen minkälainen maa Ranska on, miten maahanmuuttajiin suhtaudutaan, ja mikä tärkeintä, miten julkiset taloudelliset resurssit jaetaan.

Piirroksillaan ja jutuillaan Charlie Hebdon tiimin kaltaiset rohkeat rääväsuut ovat lahjakkaasti paljastaneet minkälaista kaksinaamaisuutta ja tekopyhyyttä valtaapitävien fasadien taakse kätkeytyy. 
"Samaan aikaan Bangladeshissa: 
'Olemme mukana koko sydämestämme!'"
Ja toinen: "Pah, missä ne 70 neitsyttä on?" 

"Täällä Charlie Hebdon jengin kanssa!"

Entä miksi piirtää piirroksiin mustahuppuisia miehiä kalashnikovit ojossa?

Koska myös terroristit ovat eräänlaisia valtaapitäviä, he käyttävät aseenaan tyhmyyttä ja väkivaltaa. He rekrytoivat köyhiä ihmisiä asettumaan jopa toisiaan vastaan. 

Mutta onko Charlie Hebdo väittänyt, että väkivalta on osa jonkun uskontoa?

Ei. Sen sijaan se irvailee itsensä jalustalle nostaneelle eliitille.

Lehden pointtina ei ole ollut itse tuottaa rasistista vihaa, vaan avata kuvia katsovan ja juttuja lukevien silmät laajemmille kokonaisuuksille. Samalla se ivaa kaksinaismoralismia ja kaikenlaista poliittis-uskonnollis-aatteellista feikkausta.

Jos kuka tahansa mihin vain uskontoon uskova kokee tulleensa loukatuksi lehdessä, toimittajien murhaaminen ei tietenkään ole siihen vastaus. Tämän ymmärsi myös Ranskan laaja muslimiyhteisö, joka kiirehti heti sanoutumaan irti terrori-iskusta.

Charlie Hebdon tekijät ovat ottaneet huikeita riskejä. He eivät pelänneet uhkauksia, eivät ainakaan tarpeeksi. Samalla he tulivat paljastaneeksi juuri sen, jota piirrokset vihjasivat: mitä heikommin perusteltu (uskonnollinen tai poliittinen) aate on, sitä rajummin tuon ajatuksellisen korttitalon romahtaminen saa ihmisen ärsyyntymään. Nigerissä mekkaloivat tuskin koskaan ovat lukeneet Charlie Hebdoa, mutta kohun noustessa hekin saivat syyn joukkotuhoon: kirkot sytytettiin palamaan, vaikka maailmassa tuskin on kirkkokuntaa joka olisi Charlien Hendon joukkueen pilkalta ollut suojassa.

Parempi kuin puolustaa ajatuksiaan voimakeinoin tai pelätä ja purkaa pelkoa vihaan, olisi oppia nauramaan ja perustelemaan syvästi harkittuja päätöksiään viisaasti. Tämä koskee niin köyhiä kuin rikkaita. Tämä koskee minkä vaan lipun tai pyhän kirjan takana marssivia. 

Silloin suojautuu myös pilapiirrokseen joutumiselta: aidosti viisaista, hyväsydämisistä ja itselleen nauravista ihmisistä on hyvin vaikeaa tehdä pilkkaa. 

Tosin epäilemättä sekin Charlie Hebdon jengiltä onnistuu.

Charlie on saapunut Makkaraton Rosebudiin eli Cityventeriin Kaivokadulle.
Ja on sitä muissakin kaupoissamme!
Muun muassa Rosebud, Le monde diplomatique ja sananvapausjärjestö PEN ottivat tammikuun alun murhiin kantaa heti tuoreeltaan. Postaus siitä löytyy tästä linkistä.


Thursday, 29 January 2015

Scifitarjous! Genren guruja muutamalla eurolla.

Rosebud alensi scifi-, kauhu- ja fantasiakirjoja 15 prosentilla, eli hinnat alkaen 2,55 €. Koko alepoka täällä!
Yes, we do have this one, too!

Alla olevien tärppien lisäksi meillä on noin 1000 muuta nimikettä tarjouksessa. Osa on sellaisia, joita et juuri muualta löydä, kuten Hal Duncanin Vellum ja Muste. Pidä kiirettä, tavaraa on rajoitettu määrä!

Alastair Reynolds: TERÄSTUULEN YLLÄ (ovh 36 €) nyt 24,65 €.

Steph Swainstonin trilogia: KUOLEMATTOMIEN KAARTI, AIKA ON LAHJOISTA SUURIN, UUSI AIKA (ovh 90,50 €) nyt 25,08 €.

Hugh Howey: SIIRROS (ovh 34,20 €) nyt 25,50 €.

Emmi Itäranta: TEEMESTARIN KIRJA (ovh 39 €) nyt 12,75

Hannu Rajaniemi: KAUSAALIENKELI (ovh 33 €) nyt 16,15 €.

Iain Banks: PINTAKUVIO (ovh 34 €) nyt 11,05 €.
Liz Williams

Liz Williams: DEMONIEN TAIVAS (ovh 31 €) nyt 12,75 €. 
Gene Wolfe: SOVINNONTEKIJÄN KYNSI (ovh 32 €) nyt 16,15 €.

Gene Wolfe: KIDUTTAJAN VARJO (ovh 32,30 €) nyt 12,75 €.

Rosebudin koko pokaan pääset käsiksi täältä: http://www.rosebud.fi

Tiesithän, että löydät meidät myös Facebookista  ja Twitteristä.

Tervetuloa kauppoihimme virtuaalisesti tai ihan seinien sisälle Helsinkiin tai Kuopioon!

Tuesday, 27 January 2015

"Ei koskaan enää." Vainojen uhreja muistaen.

Nyt siellä kasvaa jo ruohoa. Kuva Auschwitz–Birkenau II -leirin sisäpuolelta.
(I. Simes v. 2013)

Vainojen muistopäivän kiinnekohta on tietyssä hetkessä 27.1. 1945. Silloin Neuvostoliiton puna-armeijaan kuuluva ukrainalainen kiväärikomppania saapui Puolan Oświęcimin kylään Auschwitzin vankileirille ja kohtasi sanoinkuvaamattoman karmean näyn.

Natsi-Saksa piti vihollisinaan juutalaisia, homoja, romaneja, vammaisia, jopa kokonaisia kansoja, kansakuntia ja poliittisia toisinajattelijoita. Auschwitzissa näitä ryhmiä oli tuhottu koneellisen tehokkaasti ja perusteellisesti.

Filosofi Jonathan Glover sanoo kirjassaan Ihmisyys, että Auschwitzin opetuksena pitää olla "ei koskaan enää": tuo joukkotuho oli niin epäinhimillinen, ettei riitä että tutkimme vain miten kaikki tapahtui, vaan meidän on ponnisteltava myös ymmärtääksemme miten tuo olisi voitu estää ja miten se tulevaisuudessa estetään. 

Gloverin mukaan nimenomaan inhimillisyys on ratkaisun avain: jos murhaaja kunnioittaa uhriaan antamalla tälle ihmisarvon, murhaaminen muuttuu mahdottomaksi.

Rosebud nostaa vainojen muistopäivän taideteokseksi myös elokuvan. Teoksen, joka ei sijoitukaan Saksaan eikä Puolaan, mutta sota-ajan vainoihin ja niitä vastaan taistelevaan inhimillisyyteen.


Tälle naiselle itse Ingrid Bergman oli mustasukkainen: ohjaajan vaimo Anna Magnani.

Roberto Rosselini ohjasi vuonna 1945 elokuvan Rooma – Avoin kaupunki. Se kuvattiin aidoilla tapahtumapaikoilla jopa luonnonvaloa käyttäen. Sen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1944, eivätkä saksalaiset olleet kokonaan poistuneet Roomasta, kun elokuvaa tehtiin.

Kahden natsiupseerin keskustelu on legendaarisen kuuluisa. Nämä etsivät partisaaneja ja vastarintaliikkeen jäseniä. Paikalliset eivät suostu kertomaan mitään.

–  Minulla on vangittuna mies, joka kyllä puhuu, ja pappi, joka haluaa suojella häntä."
–  Entä jos he eivät puhu?
–  Naurettavaa! Sehän tarkoittaisi että italialainen on saksalaisen arvoinen. Ja sehän tarkoittaisi ettei herrakansan ja orjakansan välillä olisi eroa. Eikä tälle sodalle olisi enää syytä.

"Mama!" Magnanin oma poika pääsi näyttelemään äidin kanssa.





Friday, 23 January 2015

Into-kirjat tarjouksessa! Kehitysavun kirous, Gandhi, Wahlroos, Jeesus, Kummola...

Putinin väkeä ja karhu. Mukana myös venäläistä nykykauhufantasiaa.
Tällä kertaa fiktiota.
Heti perään uusi kampanja: Into Kustannuksen kirjat ovat nyt halpoja! Tätä riemua kestää enää maanantaihin 26.1.2015, edellyttäen ettei tavara sitä ennen lopu. Kun Rosebudin hinnoista on nyppäisty 20 %, ale on iso.

Tästä linkistä pääset Into-kirjoihin.

Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoittaa rajua tekstiä juuri ilmestyneessä kirjassaan Kehitysavun kirjous: rikkaat maat ovat antavinaan apua ja kehitysmaiden eliitti on ottavinaan sitä vastaan. Osansa saavat myös suomalaispoliitikot, kuten Väyrynen, Siimes ja Stubb. Kehitysavun kirjouksen (ovh 29 €) hinta nyt vain 23,20 €!

Tässä muutama näyte.

Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen: LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIIN (ovh 23 €) 16 €.

Unto Tähtinen: GANDHI (ovh 10 €) nyt 4 €.

Tuomo Pietiläinen ja työryhmä: WAHLROOS (ovh 12 €) nyt 5,60 €.

Edgar Rice Burroughs: JOHN CARTER 1 – Marsin sankari (ovh 24 €) nyt 8 €.

Maia Rantanen: SANO MUIKKU! Suomen viehättävin kalakirja (ovh 26 €), nyt 8 €.

Paul Verhoeven: JEESUS NASARETILAINEN (ovh 35 €) nyt 12 €.

Laura Gustafsson: HUORASATU (ovh 28 €) nyt 4 €.

Pentti Sainio: KUMMOLAN KÄÄNTÖPIIRI (ovh 32 €) nyt 15,20 €.

Rosebudin koko pokaan pääset käsiksi täältä.

Hyviä lukuhetkiä!